Nikkilän keskuspuiston yleissuunnittelu ja osallistuva budjetointi -pilotti

Nikkilän keskuspuiston suunnittelu alkaa tänä keväänä

Nikkilän keskuspuiston yleissuunnittelu alkaa helmi-maaliskuussa 2020. Keskuspuistoon kuuluvat puistoalueet ja nykyiset hiekkakentät Nikkilän Sydämen ja Päiväkoti Pikkusydämen läheisyydessä sekä Nikkilän kirjaston takana oleva puisto.

Keskuspuiston konkreettinen rakentaminen ajoittuu tämän hetkisen arvion mukaan vuosille 2021-22. Suunnitteluvaiheessa alueet ovat tuttuun tapaan käytettävissä, mutta rakentaminen tuo vähintäänkin käyttökatkoja puistoalueiden ja hiekkakenttien käyttöön.

Keskuspuiston suunnittelusta ja siihen osallistumisesta tiedotetaan lisää lähiaikoina.

Osallistuvaa budjetointia kokeillaan hankkeessa

Keskuspuiston hankkeessa kokeillaan Sipoossa uutena kuntalaisten osallistamismenetelmänä niin kutsuttua osallistuvaa budjetointia. Osallistuvaa budjetointia hyödynnetään tiettyjen puiston osa-alueiden suunnittelussa. Puiston yleissuunnitelmassa osoitetaan myöhemmin ne puiston osat, esimerkiksi noin 3-5 aluetta, joiden suunnittelussa osallistuvaa budjetointia hyödynnetään.

Osallistuva budjetointi on Suomessa vielä melko uudenlainen toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan kunnan talouden suunnitteluun. Osallistuvaa budjetointia voidaan pitää suoran demokratian toimintamallina, jossa asukkaat pääsevät mukaan tekemään päätöksiä alueella käytettävän rahan käyttömahdollisuuksista. Osallistuva budjetointi lisää toiminnan läpinäkyvyyttä ja päätöksentekijät saavat tarkempaa tietoa asukkaiden tarpeista. Nikkilän keskuspuiston suunnittelussa ja sipoolaisten osallistamisessa keväällä 2020 avustava konsulttitoimisto on Nomaji maisema-arkkitehdit Oy.

Osallistuva budjetointi voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Siinä voidaan käyttää esimerkiksi asukkaille järjestettyjä työpajoja, tietoteknisiä ratkaisuja tai pelillistämistä tai muita menetelmiä. Keskuspuiston suunnittelussa käytettävästä osallistuvan budjetoinnin tarkasta toteuttamistavasta tiedotetaan Sipoon asukkaita myöhemmin kevään aikana.

Tavoitteena osallistuvan budjetoinnin hyödyntämisessä on saada kunnan asukkaat mukaan puiston suunnitteluprosessiin ja antaa heille aito mahdollisuus vaikuttaa suunnittelussa tehtäviin valintoihin ja keskuspuiston toteutukseen. Osallistuvassa budjetoinnissa asukkaat tekevät valintoja eri vaihtoehtojen kustannusten ja niiden vaikutusten perusteella.

 

Karttakuvassa havainnollistetaan keskuspuiston suunnittelualue Nikkilässä. Ensisijainen puistosuunnittelualue on merkitty karttaan punaisella sävyllä. Keltaisella sävyllä olevat alueet ovat rakennuksille kuuluvia pihoja, eivätkä kuulu Nikkilän keskuspuiston suunnittelualueeseen. Vihreällä sävyllä olevat osiot ovat uusia rakennuksia, rakennusten lisäosia tai uusia teitä. Ensisijaisella puistosuunnittelualueella (punaisella sävyllä) on myös kaksi hiekkakenttää, joiden sijainti on mahdollista tarvittaessa suunnitella uudelleen. Ne puiston osa-alueet, joiden budjetointiin asukkaat pääsevät osallistumaan, määritellään tarkemmin myöhemmin keväällä.

Päiväkodin ja koulun tarpeet huomioidaan puiston suunnittelussa

Keskuspuiston yleissuunnitelmassa otetaan huomioon ensisijaisesti lähiympäristössä sijaitsevan päiväkoti Pikkusydämen ja Nikkilän sivistys- ja kulttuurikeskuksen tarpeet. Puiston suunnittelussa huomioidaan myös lähiympäristön nykyiset asukkaat ja tulevien asuinrakennusten asukkaat sekä muut käyttäjäryhmät (esim. alueen yritykset, yhdistykset ja muut toimijat).

Hankkeen osallistamisosio on saanut ympäristöministeriön Kestävä Kaupunki -ohjelman avustuksen osallistuva budjetointi -pilotin toteuttamista varten.

Lisätietoja:

Maria Mäntylä
Suunnittelija
Kehittäminen ja tuki -yksikkö
Sipoon kunta
maria.mantyla (at) sipoo.fi

Sari Soini
Toimialan kehittämispäällikkö
Kehittäminen ja tuki -yksikkö
Sipoon kunta
sari.soini (at) sipoo.fi

Kari Ojamies
Kunnan puutarhuri
Katu- ja viheralueet -yksikkö
Sipoon kunta
kari.ojamies (at) sipoo.fi

Seuraa meitä Sipoo rakentaa ja kehittää -Facebookissa!

Jokipuiston koulun peruskorjaus

Mistä hankkeesta on kyse?

Koulukiinteistön sisäilmatutkimuksissa ja kuntoarvioissa havaitut epäkohdat korjataan siten, että kiinteistön rakennukset ovat hyvässä kunnossa peruskorjauksen jälkeen.

Jokipuiston koulun peruskorjauksen on tarkoitus alkaa vuonna 2020 ja valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä. Peruskorjausurakka kilpailutetaan kevään 2020 aikana.

Mitä on tarkoitus tehdä?

Peruskorjauksessa muun muassa avataan välipohja- ja yläpohjarakenteita. Lisäksi uusitaan eristeet sekä korjataan koulun julkisivu ja uusitaan ikkunat. Myös ilmanvaihtokanavien päätelaitteet uusitaan ja niiden määrä lisätään siten, että koulun ilmanvaihdon toimivuus tehostuu.

Sisätiloissa parannetaan akustiikkaa. Lisäksi laajennusosassa korvataan nykyiset akustolevyt allergiaturvallisilla levyillä. Urakka, jossa uusittiin sokkelin ja sen läpivientien vedeneristys, salaojat sekä tehtiin tarvittavat massanvaihdot, saatiin valmiiksi jo kesällä 2019.

Päätökset hankkeesta

Sivistysvaliokunta on puoltanut peruskorjausta ja tekninen valiokunta päätti, että koulun peruskorjaus lähetetään urakkakyselyyn.

Lisätietoja:

Rainer Långsjö
Rakennusinsinööri
Sipoon kunta
rainer.langsjo(at)sipoo.fi

Linnea Mauno
Projektisuunnittelija
Sipoon kunta
linnea.mauno(at)sipoo.fi

Seuraa meitä Sipoo rakentaa ja kehittää -Facebookissa!

UUTTA! Hankkeet kartalla -karttapalvelussa voit tarkastella Sipoon kunnan kaavoituksen, katu- ja puistorakentamisen sekä vesihuollon ajankohtaisia hankkeita. Tutustu hankkeisiin tästä linkistä.

Martinkyläntien ja Nikkiläntien kiertoliittymä ja liityntäpysäköinti

Mistä hankkeesta on kyse?

Kyse on Martinkyläntien ja Nikkiläntien risteykseen sijoittuvasta kiertoliittymästä ja sen yhteyteen rakentuvasta liityntäpysäköintialueesta. Kiertoliittymä valmistuu Nikkilässä sijaitsevaan keskeisten väylien risteykseen, josta pääsee muun muassa Talmaan, Keravalle, Helsinkiin ja Söderkullaan.

Missä valiokunnassa päätös on tehty?

Teknisessä valiokunnassa. Valiokunnan päätöksen mukaisesti katusuunnitelma on ollut nähtävillä toukokuussa 2018.

Mikä on hankkeen aikataulu?

Martinkyläntien ja Nikkiläntien kiertoliittymän ja liityntäpysäköintialueen rakentaminen aloitettiin helmikuussa 2019. Rakennustyöt valmistuivat syksyllä 2019.

Kiertoliittymällä lisätään turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta

Vuoden 2019 alussa käynnistyi rakennushanke Martinkyläntien ja Nikkiläntien risteykseen sijoittuvasta kiertoliittymästä ja sen yhteyteen rakentuvasta liityntäpysäköintialueesta. Kyseessä on Nikkilässä sijaitseva keskeisten väylien risteys, josta pääsee muun muassa Talmaan, Keravalle, Helsinkiin ja Söderkullaan.

Kiertoliittymän ympärille rakennetaan uusia kevyen liikenteen väyliä sekä lisätään valaistusta. Katurakentamisen kautta risteyksestä tulee selkeästi turvallisempi niin moottoriajoneuvoille kuin jalankulkijoille. Kevyen liikenteen väylä yhdistyy Nikkilän kevyen liikenteen reitteihin sekä lähes valmiiseen Nikinmäki-Nikkilä kevyen liikenteen väylään.

Kiertoliittymän keskelle on tulossa myös taidetta, jossa teemana on Sipoon Susi. Kuvanveistäjä Pekka Paikkari on suunnitellut ja toteuttanut betonista valmistettuja susipatsaita, jotka asennetaan uuteen liikenneympyrään paikoilleen lokakuussa.

Liityntäpysäköintialue on mitoitettu noin 20-25 henkilöautolle ja sen viereen on rakenteilla katettu liityntäpysäköintialue myös polkupyörille. Myös viereisille linja-autopysäkeille tullaan rakentamaan katokset.

Kiertoliittymän rakentaminen toteutetaan sektori kerrallaan, näin risteys on koko työmaan ajan käytössä. Liikkujia pyydetään noudattamaan varovaisuutta ja huomaamaan, että ajo-ohjeet risteyksessä saattavat muuttua.

Nikkilä-Nikinmäki kevyen liikenteen väylä avattiin juhlallisin menoin 17.10.2019. Samalla kevyen liikenteen väylän kanssa juhlistettiin myös Martinkyläntien ja Nikkiläntien uutta kiertoliittymää ja liityntäpysäköintialuetta.

Sudet pääsivät omalle paikalleen Martinkyläntien ja Nikkiläntien kiertoliittymään 22.10.2019.

Lisätietoja:

Ari Luomala
Rakennuttajansinööri
Sipoon kunta
ari.luomala (at) sipoo.fi

Linnea Mauno
Projektisuunnittelija
Sipoon kunta
linnea.mauno@sipoo.fi


Seuraa meitä Sipoo rakentaa ja kehittää -Facebookissa!

UUTTA! Hankkeet kartalla -karttapalvelussa voit tarkastella Sipoon kunnan kaavoituksen, katu- ja puistorakentamisen sekä vesihuollon ajankohtaisia hankkeita. Tutustu hankkeisiin tästä linkistä.

Nikkilän Sydämen sivistyskeskuksen laajennus

Mikä hanke?

Nikkilän Sydämen sivistyskeskuksen laajennuksen rakennushanke on alkanut kesäkuun alussa 2019. Rakennushanke ei tule estämään koulun toimintaa vaan koululaisten lukuvuosi alkaa normaalisti elokuussa.  Sivistyskeskuksen laajennuksen on suunniteltu valmistuvan keväällä 2021.

 

Nikkilän Sydämen laajennuksella vastataan Nikkilän asukasmäärän kasvun myötä lisääntyvään oppilasmäärään ja koulutilojen tarpeeseen. Laajennettuun sivistyskeskukseen on määrä rakentaa liikuntasali sekä tilat alakoulun oppilaille. Uudet tilat tulevat nykyisen koulurakennuksen luoteispuolelle.

Laajennuksen suunnittelun lähtökohtana on ollut luoda viihtyisät ja muuntautuvat koulutilat, jotka tukevat modernia pedagogiikkaa. Sivistyskeskuksen laajennuksen yhteydessä muutetaan myös koulurakennuksen nykyisiä tiloja vähäisessä määrin, jotta nykyisistä tiloista ja laajennusosasta saadaan muodostettua tiloiltaan käytettävä ja tehokas kokonaisuus. Uudet monikäyttöiset tilat tulevat palvelemaan sekä erikokoisia opetusryhmiä että erilaisia käyttäjäryhmiä.

Rakennushankkeessa toteutettavat tilat on suunniteltu koulujen tarpeita kuunnellen. Laajennuksen valmistumisen jälkeen uusien tilojen käyttäjiksi on suunniteltu myös muita toimijoita, kuten kansalaisopisto, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä eri järjestöt ja yhdistykset. Laajennuksen rakentamisen yhteydessä toteutetaan lisäksi piha- ja pysäköintialueita koulurakennuksen lähiympäristöön.

Päätökset hankkeesta

Nikkilän Sydämen laajentamisen hankesuunnitelma on hyväksytty Sipoon kunnanvaltuustossa 7.11.2016. Suunnittelutyötä on tehty yhteistyössä teknisen- ja sivistystoimialojen kesken.

Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 26.3.2019 Nikkilän Sydämen laajennuksen urakoitsijat. Nikkilän Sydämen laajentamisen pääurakoitsijaksi on valittu Kymppirakenne Oy. Pääurakoitsijan lisäksi kunnanhallituksen kokouksessa valittiin putki- ja ilmanvaihtourakoitsija, rakennusautomaatiourakoitsija, sähköurakoitsija sekä aurinkoenergiaurakoitsija. Laajennuksen kustannusennuste on 13,3 miljoonaa euroa.

Hankkeen aikataulu

Nikkilän Sydämen sivistyskeskuksen laajennustyömaa aloitettiin kesäkuussa 2019. Laajennuksen on suunniteltu valmistuvan keväällä 2021.

Lisätietoja:

Jukka Haakana
Rakennuttajainsinööri
Sipoon kunta
jukka.haakana (at) sipoo.fi

Linnea Mauno
Projektisuunnittelija
Sipoon kunta
linnea.mauno (at) sipoo.fi

 

Lue lisää Nikkilän Sydämen laajennuksesta tästä linkistä. Ja valtionavustuksesta tästä linkistä.

Seuraa meitä Sipoo rakentaa ja kehittää -Facebookissa!

UUTTA! Hankkeet kartalla -karttapalvelussa voit tarkastella Sipoon kunnan kaavoituksen, katu- ja puistorakentamisen sekä vesihuollon ajankohtaisia hankkeita. Tutustu hankkeisiin tästä linkistä.

Päiväkoti Pikkusydän

Päiväkoti Pikkusydämen rakentaminen on valmistunut Sipoossa – lapset muuttavat uuteen taloon marraskuussa (24.9.2019)

Päiväkoti Pikkusydämen rakennustyöt ovat valmistuneet ja rakennuksen kalustaminen sekä tuulettaminen on alkanut. Rakennuksen ulkopuolella tehdään vielä pieniä viimeistelytöitä, joiden on tarkoitus valmistua lähiviikkoina. Niiden valmistuttua päiväkodin pihaa pääsee käyttämään vapaasti. Pikkusydämen toiminta ja lapset ovat siirtymässä rakennukseen marraskuun alussa. 

–Uudet tilat vaikuttavat upean valoisilta ja toimivilta. Seuraavaksi talo täytyy kalustaa ja hankkia lelut ja muut materiaalit. Panostamme monipuolisiin pedagogisiin välineisiin, jotka innostavat lapsia leikkiin ja liikkumiseen, lasten osallisuus huomioiden. Odotamme innokkaasti sitä, että pääsemme asettumaan taloksi. Lapset ovat jo kyselleet milloin päästään uuteen päiväkotiin, kertoo päiväkodinjohtaja Heidi Innala.

Päiväkotilapset tutustuvat uusiin tiloihin vähitellen. Jo kevättalvella lapset pääsivät viettämään uuden päiväkotirakennuksen harjannostajaisia työmaan vieressä Wessman-talon pihalla. Harjannostajaisissa tulevaa päiväkotia ihmeteltiin niin aidan takaa kuin suurien havainnekuvien avulla pillimehun ja pienen purtavan kera.

–Kunhan myös piha-aluetta pääsee käyttämään, käymme lasten kanssa leikkimässä siellä jo ennen varsinaista muuttoa. Lapset käyvät myös tutustumassa sisätiloissa syksyn aikana, Innala sanoo.

Turvallinen, eli suunniteltu ja ohjattu päivähoidon aloitus, ja lasten ryhmäytymisen vahvistaminen tukevat lapsia tulevassa muuttotilanteessa. Myös lasten huoltajille järjestetään tutustumistilaisuus rakennukseen ennen päiväkodin toiminnan aloittamista. Päiväkodista tiedotetaan huoltajia tarkemmin tutustumistilaisuuden ajankohdasta.

Nyt ennen uuteen rakennukseen muuttoa Päiväkoti Pikkusydämen ruotsinkieliset ryhmät toimivat Luontopäiväkoti Kaislan tiloissa ja suomenkieliset ryhmät Solåkerin päiväkodissa. Avoimen varhaiskasvatuksen kerhot pyörivät Lillbondenin tiloissa kunnes siirtyvät Pikkusydämeen.

Pikkusydämen rakentaminen on edennyt suunnitellussa aikataulussa (12.6.2019)

Päiväkoti Pikkusydän on valmistumassa Nikkilään suunnitellusti. Rakennustyöt ovat edenneet ja varsinaisten rakennustöiden on tarkoitus valmistua elo-syyskuun vaihteessa. Päiväkoti Pikkusydämen toiminta ja lapset siirtyvät rakennukseen marraskuun alussa sen jälkeen, kun rakennus on myös kalustettu ja tuuletettu.

Alkusyksystä, jo ennen virallista muuttoa, päiväkotiryhmien on tarkoitus päästä leikkimään uuden rakennuksen piha-alueelle ja tutustumaan siten ympäristöön. Pihan suunnittelua varten on kartoitettu aiemmin lasten omia toiveita siitä, minkälaisessa ympäristössä ja miten he tykkäävät leikkiä. Ennen muuttoa uuteen rakennukseen on päiväkotiryhmien tarkoitus käydä myös tutustumiskäynnillä sisällä uusissa tiloissa. Turvallinen, eli suunniteltu ja ohjattu päivähoidon aloitus, ja lasten ryhmäytymisen vahvistaminen tukevat lapsia tulevassa muuttotilanteessa. Myös lasten huoltajille järjestetään tutustumistilaisuus rakennukseen ennen päiväkodin toiminnan aloittamista.

Nikkilän Sydämen päiväkoti täydentää yhtenäiskouluksi laajennettavan Nikkilän Sydämen ja toisen asteen oppilaitoksen muodostamaa Nikkilän kulttuuri- ja sivistyskeskusta. Tietoa ja oppimista tarjoava kokonaisuus mahdollistaa lapsille yhtenäisen oppimispolun lapsuudesta aina varhaisaikuisuuteen.

Päiväkodin rakentaminen alkoi kesäkuussa 2018 ja se on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2019. Rakennus on noin 1879 brm2 ja sen hinta-arvio on 5,2 miljoonaa euroa.

Nikkilän kulttuuri- ja sivistyskeskuksen alueelle valmistuvaan päiväkotiin siirtyy neljän nykyisen varhaiskasvatusyksikön toiminta. Solåker, Lillbonden, Ratatupa ja Huvikumpu (lukuun ottamatta Jokipuiston esiopetusta) tulevat toimimaan uudessa päiväkodissa sen valmistuttua. Asiasta päätti sivistysvaliokunta (22.1.2019).

Päiväkoti Pikkusydän on Nikkilän kulttuuri- ja sivistyskeskuksen alueelle vuoden 2019 syksyllä valmistuvan uuden päiväkodin nimi. Sivistysvaliokunta päätti päiväkodin nimestä kokouksessaan (13.2.2019).

Päiväkoti Pikkusydän

Nikkilän Sydämen sivistyskeskuksen lähelle rakennetaan uutta päiväkotia. Kahdeksansarjaisessa päiväkodissa on tilat suomen- ja ruotsinkielisille ryhmille sekä avoimen päivähoidon ryhmälle. Rakennuksen tilojen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota hyvään toiminnalliseen kokonaisuuteen sekä lapsen mittakaavaan. Tilat tarjoavatkin viihtyisät, terveelliset ja turvalliset puitteet nykypedagogiikan toteuttamiselle. Muunneltavuutensa ansiosta rakennuksen tiloja voivat hyödyntää ja varata myös eri ryhmät sekä yksittäiset kuntalaiset. Tämä vahvistaa kyläyhteisöllisyyttä ja yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Miksi tarvitaan uusi päiväkoti ja miksi juuri Nikkilän Sydämen alueelle?

Nikkilän nykyiset tilat ovat pääsääntöisesti riittäviä nykyiselle väestömäärälle, mutta osa Nikkilän nykyisistä käytössä olevista päiväkotirakennuksista on elinkaarensa loppupäässä ja alun perin suunniteltu muuhun tarkoitukseen, joten ne soveltuvat päivähoidon tarpeisiin heikosti. Lisäksi tarvitaan päiväkotitila, joka joustaa myös eri tilanteissa tapahtuviin lapsimäärämuutoksiin.

Eri ikäisille lapsille on selkeää hyötyä siitä, että samalla alueella toimii eri ikäisten koulutusta ja päivähoitoa. Lasten oppimisympäristöstä tulee luontevasti laaja-alaisempi, kun eri ikäryhmät ovat läsnä saman alueen sisällä. Myös tilojen ja varsinkin piha-alueiden yhteiskäyttö mahdollistuu.

Mitä suunnitellaan?

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma tuo päiväkotimaailmaan uutta pedagogista ajattelua. Tämä edellyttää uusia toimintatapoja henkilökunnalta, mutta myös vaatimukset tiloille muuttuvat. Nikkilän Sydämen päiväkodin suunnittelussa on huomioitu ergonomia, tilojen joustavuus ja muuntuvuus, viihtyisyys ja esteettömyys sekä tilojen valaistus ja akustiikka, sisäilman laatu ja siisteys. Suunnitelmassa rakennus jäsentyy moneen pieneen puuverhoiltuun rakennusosaan, jotka itsessään muistuttavat mittakaavaltaan Sipoossa olevia pieniä päiväkoteja. Jokaisen eri ryhmän sisäänkäynti rakennukseen sijaitsee kunkin ryhmän oman pihan yhteydessä.

Näiden lisäksi hyvä suunnittelu tarkoittaa myös sitä, että toiminnan asettamat vaatimukset ja kustannukset ovat tasapainossa. Tällöin rakennus on toteutettu tarkoituksenmukaisesti, jolloin se on tila- ja kustannustehokas.

Miksi juuri tämän kokoinen päiväkoti?

Sipoossa on hyviä kokemuksia suuremmasta keskitetystä ja kaksikielisestä päiväkodista. Uusi päiväkoti mahdollistaa yhtenäisen oppimispolun Nikkilässä. Lisäksi lapsella on mahdollisuus tutustua vähitellen lähistön oppimisympäristöön ja laajentaa reviiriään oman ikätasonsa mukaan. Samoin mahdollistetaan lapsille laajempi vertaisryhmä, pysyvyyttä vastuukasvattajissa ja monipuolisempi oppimisympäristö niin sisällä kuin ulkonakin. Isompi yksikkö tarkoittaa myös henkilöstön yhteismäärän kasvua, joka lisää turvallisuutta, helpottaa sijaistamisen järjestämistä sekä henkilökunnan laajempaa osaamispohjaa. Uuden Varhaiskasvatuslain ja Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan kahdeksansarjainen päiväkoti on optimikokoinen yhden esimiehen johdettavaksi ja toiminnan synergiaetujen hyödyntämiseksi.

Tähän asti kysytyt kysymykset

Miten katon vedenpoisto varmistetaan?

Talossa on ulkopuolinen vedenpoisto ja kermikatto. Vesi valuu kallistetulta katolta 2,5 metriä leveiden räystäiden kautta syöksytorvia pitkin sadevesikaivoihin.

Millaiset keittiö- ja sosiaalitilat rakennukseen tulee?

Keittiötilat on suunniteltu yhdessä Sipoon ruokapalveluiden kanssa. Rakennuksessa on 2 sosiaalitilaa suihkuineen ja vaatekaappeineen, isompi naisille ja pienempi miehille. Henkilökunnan ulkovaatesäilytys sijaitsee eteistiloissa.

Mitä tarkoittaa tuplaryhmä?

Tässä suunnitelmassa tuplaryhmä tarkoittaa sitä, että kaksi ryhmää käyttää samaa eteistä. Kuitenkin ryhmien leikki- ja lepohuoneet ovat toisistaan erillään.

Miten rakennuksen aurinkosuoja toteutetaan?

Aurinkosuojan materiaalina on tehdasmaalattu puu, joka on oikein toteutettuna turvallinen ja pitkäikäinen. Aurinkosuojan on suunniteltu siten että aurinkosuoja varjostuksen lisäksi toimii portaitten sääsuojana, räystään kannattajana ja julkisivuvalaistuksen ja mahdollisesti asennettavien aurinkokennojen asennuspohjana. Ritilän alemmat osat toteutetaan umpinaisina, joka estää kiipeilyn ritilässä ja toimii palosuojana.

Miten piha tukee lasten oppimista ja kehittymistä?

Pihan on tarkoitus mahdollistaa kaikenikäisten lasten yksilölliset tarpeet. Pihasta löytyy sekä rauhoittumisen, aktiivisuuden sekä luovan vapaan toiminnan paikkoja. Myös kovaa pintaa tarvitaan päiväkodin pihalla, jotta mopoleikit ja palloilupelit mahdollistuvat. Asfalttipintaan maalataan pelikenttä- ja liikenneleikkimaalauksia. Myöhemmin myös nurmikon määrä tulee kasvamaan runsaasti.

Päiväkoti voi olla meluisa tila. Miten asia ratkaistaan?

Nykyisin kaikki julkiset tilat akustoidaan. Kaikki rakennuksessa olevat materiaalit, myös akustoivat materiaalit valitaan niin, ettei se lisää sisäilman emissioita.

Miten tiloja voidaan käyttää?

Kaikki tilat on suunniteltu lasten käyttöön. Jopa ikkunallisissa eteistiloissa voi leikkiä, sillä ne ovat tavallista isompia ja monimuotoisia. Ryhmätilat muuntuvat tarpeen mukaan. Pienempien lasten ruokailu tapahtuu ryhmätiloissa, kun taas isommat voivat syödä ruokasalissa, jolloin ryhmätilat vapautuvat kokonaan leikille. Tällöin samat leikit voivat jatkua ruokailun jälkeen.

Miten lapset pääsevät kulkemaan ulkoportaissa?

Portaat ovat tavallista loivemmat, niissä on välitasanne ja portit. Käsijohteet asennetaan kaikkiin portaisiin sekä aikuisten että lasten korkeudelle.

Lisätietoja:

Rainer Långsjö
Rakennusinsinööri
Sipoon kunta
rainer.langsjo (at) sipoo.fi

Petra Salomaa
Suunnittelija varhaiskasvatus
Sipoon kunta
petra.salomaa (at) sipoo.fi

Linnea Mauno
Projektisuunnittelija
Sipoon kunta
linnea.mauno (at) sipoo.fi

UUTTA! Hankkeet kartalla -karttapalvelussa voit tarkastella Sipoon kunnan kaavoituksen, katu- ja puistorakentamisen sekä vesihuollon ajankohtaisia hankkeita. Tutustu hankkeisiin tästä linkistä.

 

Seuraa meitä Sipoo rakentaa ja kehittää -Facebookissa!

Sipoonrannan maisemointi

Sipoonrannan maisemointityöt ovat loppusuoralla

Sipoonrannan itäpuolen maisemointiprojektin vastaanotto oli torstaina 27.6.2019, jolloin kunnan edustajat kävivät katselmoimassa alueen yhdessä urakoitsijan kanssa. Sipoonrannan itäpuoli todettiin olevan muutamia viimeistelytöitä lukuunottamatta vastaanotettavassa kunnossa. Katselmushetkellä alueella tehdään vielä pieniä viimeistelytöitä, mutta rakentajien mukaan työt saadaan päätökseen heinäkuun alkuun mennessä.

Karttakuvassa on selostettu alueella sovituista maisemointitöistä.

Maisemointikartta aukeaa myös tästä linkistä.

Sipoonrannan maa-alueet palautuvat takaisin Sipoon kunnan omistukseen Sipoonranta Oy:ltä

Kunnanhallitus päätti Etelä-Sipoossa meren rannalla sijaitsevaa Sipoonrantaa koskevien maankäyttösopimusten purkamisesta kokouksessaan tiistaina 15.1.2019. Maankäyttösopimuksen purkamiseen päädyttiin Sipoonranta Oy:n kanssa käydyissä neuvotteluissa. Neuvottelut käytiin hyvässä hengessä ja niissä sovittiin maankäyttösopimuksen purkamisen lisäksi alueen maisemoinnista. Sopimuksen mukaan Sipoonranta Oy toteuttaa maisemoinnin viimeistään kesällä 2019.

Neuvottelut maankäyttösopimuksesta alkoivat sen jälkeen, kun Sipoonranta Oy, jossa Skanska on vähemmistöosakkaana, pyysi kunnalta toistamiseen lisäaikaa alueen loppuun rakentamiseksi. Kunta myönsi ensimmäisen kerran lisäaikaa vuonna 2013, jolloin lisäaikaa myönnettiin vuoden 2021 loppuun asti.

Lue lisää Sipoon kunnan verkkosivuilta

Sipoonrannan ympäristöä on suunniteltu maisemoitavaksi

Sipoon kunta järjesti asukkaille keskustelutilaisuuden suunnitelmasta maisemoida Sipoonrantaa. Kaikille avoin keskustelutilaisuus järjestettiin tiistaina 20.11.2018 klo 18.30-19.30 Sakarinmäen koululla (Knutersintie 924, Helsinki).

Rakennusyhtiö Skanskan tilaamaan maisemointisuunnitelmaan sisältyy muun muassa tulevien tonttialueiden siivous, tasaus murskeella tarvittavin osin sekä kylväminen niittysiemenseoksella. Suunnitelmaan kuuluu myös kivetyksen rakentaminen satama-altaan päätyyn sekä puiden ja pensaiden istutuksia. Sipoonrannan alueelle on suunnitelmissa myös tasata pysäköintialue.

Kunnan asukkailla oli mahdollisuus tutustua tarkemmin maisemointisuunnitelmaan ja kommentoida sitä tässä keskustelutilaisuudessa (20.11.). Asukkaiden palautteet kirjattiin ylös tilaisuudessa ja ne otetaan huomioon maisemointisuunnitelman jatkotyöstössä.

Asukkaat voivat seurata maisemointiprojektia Sipoo rakentaa ja kehittää -verkkosivustolla osoitteessa: https://sipoorakentaajakehittaa.fi/

Läsnä keskustelutilaisuudessa olivat muun muassa kunnanjohtaja Mikael Grannas, edustajat Sipoonranta Oy:stä sekä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Vestman ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaj Lindqvist.

Kehittämisehdotusten ilta Sakarinmäen koululla

Sipoon kunnan järjestämään keskustelutilaisuuteen saapui tiistaina (20.11.) yli 50 henkeä. Asukasillassa kuultiin rakennusyhtiö Skanskan ja Sipoon kunnan edustajien lisäksi alueen asukkaista koostuvan Sipoonranta-ryhmän ajatuksia alueen viihtyisyyden edistämisestä ja suunnitelmasta maisemoida aluetta. Puheenvuorojen jälkeen maisemointisuunnitelmasta keskusteltiin pienemmissä ryhmissä. Keskusteluissa esiin nousseet kommentit sekä suunnitelman kehitys- ja muutosehdotukset on nyt koostettu yhteen ja välitetty maisemointisuunnitelman parissa työskenteleville asiantuntijoille sekä Skanskalle tiedoksi suunnitelman jatkotyöstöä varten. Päivitetystä suunnitelmasta tiedotetaan lopullisen maisemointisuunnitelman valmistuttua.

Lämpimät kiitokset kaikille osallistujille!

Lisätietoja:

Mikael Grannas
Kunnanjohtaja
Sipoon kunta
mikael.grannas (at) sipoo.fi

Simo Kesti
Katupäällikkö
Sipoon kunta
simo.kesti (at) sipoo.fi

UUTTA! Hankkeet kartalla -karttapalvelussa voit tarkastella Sipoon kunnan kaavoituksen, katu- ja puistorakentamisen sekä vesihuollon ajankohtaisia hankkeita. Tutustu hankkeisiin tästä linkistä.

Seuraa meitä Sipoo rakentaa ja kehittää -Facebookissa!

Talman asemanseudun kehittäminen

Noin 46 hehtaarin laajuinen suunnittelualue sijaitsee Talman nykyisen kyläkeskuksen ja laskettelukeskuksen välisellä, pääosin metsäisellä mäkialueella.

Suunnittelualue on Sipoon yleiskaavan 2025 ja Talmaan laaditun osayleiskaavan mukaisesti keskeinen osa Talmaan tulevaisuudessa muodostuvaa taajamakeskusta. Suunnittelualueesta on tavoitteena muodostua Talman tulevan taajamakeskuksen ja juna-aseman läheinen, monimuotoinen sekä tiivis ja tehokkaasti toteutettu asumispainotteinen alue noin 1600-2000 asukkaalle. Alue rajautuu idässä Talmantien varren omakotiasutukseen, etelässä Talmantiehen ja lännessä Vanikonrinteen asutukseen ja pohjoisessa Kerava-Porvoo rataan. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu Martinkyläntieltä Keravantielle suuntautuva uusi kokoojakatuyhteys sekä osa Talmantiestä.

Talmasta uusi kasvukeskus

Sipoon valtuusto hyväksyi 29.1.2018 voimakkaaseen kasvuun perustuvan strategian, jonka mukaisesti kunta pyrkii kasvattamaan mm. seudullista merkitystään. Tavoitteena on vauhdittaa Nikkilä-Talma-kasvuvyöhykkeen kehitystä. Talman merkitys korostuu Bastukärrin työpaikka-alueen kehityksen kautta, kun alueen työntekijöille halutaan tarjota monipuolisia asuinmahdollisuuksia lähellä työpaikkaa. Talman kehittämisen on myös tavoitteena mahdollistaa yhdessä Nikkilän kehityksen kanssa henkilöjunaliikenteen käynnistäminen Nikkilän, Keravan ja Helsingin välille.

Kaavatyö kuulutettiin vireille ja kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 30.11.2016. Kesäkuussa 2017 järjestettiin alueen suunnittelusta kiinnostuneille TalmaSkin kesäravintolassa avoin yleisötilaisuus, Talman suunnitteluilta. Tilaisuudessa oli mahdollisuus tutustua alueelle laadittuun alustavaan viitesuunnitelmaan sekä muihin suunnittelualuetta koskeviin suunnitelmiin, selvityksiin ja tausta-aineistoihin.

Kaavaluonnoksen pohjana toimivaa viitesuunnitelmaa on korjattu kaavatyön pohjaksi laadittujen selvitysten ja suunnitelmien pohjalta vuoden 2017 jälkeen. Maankäyttöjaosto päätti kokouksessaan 13.5.2019 asettaa kaavan valmisteluaineiston nähtäville.

5.6.2019 järjestettiin Talman asemanseudun kaavatöitä koskeva yleisötilaisuus TalmaSkin kesäravintolassa. Tilaisuudessa kartoitettiin asukkaiden toiveita alueen yleisen kaupunkikuvan, rakennusten väritysten, kattomuotojen ja materiaalien suhteen.

Kaava-alueen sijainti Sipoossa (alue rajattu punaisella viivalla).

Asuinrakennukset

Alueelle suunnitellaan kerrostalovaltaista asuinaluetta Talman osayleiskaavan periaatteiden mukaisesti. Asemakaavan liikenteellisen rungon muodostaa uusi kokoojakatu, joka lähtee Martinkyläntieltä etelään alittaen rautatien ja yhdistyy etelässä Talmantiehen. Kokoojakadun varteen sijoittuu pääosin 2-4-kerroksisia asuinkortteleita, jotka muodostavat suljettuja tai puolisuljettuja pihapiirejä. Asuinrakentamisen volyymi on suurempaa alueen pohjoisosassa, lähellä tulevaa juna-asemaa, jonne kaavassa osoitetun aukion reunoille sijoittuu osin 6-kerroksisia asuinkerrostaloja. Alueen eteläosassa uusi asuinrakentaminen on pääosin 2-kerroksista, liittyen näin olemassa olevaan omakotiasutukseen. Kokoojakadun varren asuinrakennusten maantasokerroksiin on kaavassa osoitettu sijoitettavaksi asumista palvelevia yhteiskäyttöisiä tiloja, jotka voidaan ottaa tarvittaessa liike- ja palvelutilakäyttöön.

Väestö ja työpaikat

Suunnittelualueella asuu tällä hetkellä seitsemän asukasta. Talman keskuksen ja Talman seudun alueilla asukkaita on yhteensä noin 1 300. Asemakaava-alueella ei ole työpaikkoja. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kuitenkin muutamia yrityksiä, joista näkyvimmät ovat TalmaSkin laskettelukeskus ja kesäisin alueella toimiva seikkailupuisto sekä radan pohjoispuolella Martinkyläntien tuntumassa sijaitsevat Semtu Oy (rakennusalan tekninen tukkukauppa) ja Talman Lehtopuutarha . Alueen pohjoispuolella sijaitsee viljelykäytössä oleva Rauhamäen tila.

Palvelut ja elinkeinotoiminta

Talman nykyinen koulu ja päiväkoti sijaitsevat noin 1-1,5 km etäisyydellä suunnittelualueelta. Muiden julkisten palveluiden osalta alue tukeutuu Nikkilään. Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä kaupallisia palveluita, joten alue tukeutuu Nikkilän ja Keravan keskustan kaupallisiin ja vapaa-ajanpalveluihin. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee TalmaSkin laskettelukeskus ja Talma Active park -seikkailupuisto.

Liikenne

Suunnittelualueen tiestö on alueen pohjoispuolitse kulkevaa Martinkyläntietä (pt 11 697) lukuun ottamatta yksityisteitä. Martinkyläntie, Talmantie, Norantie ja Kyllästämöntie muodostavat keskeisen osan Talman alueen päätieverkostosta. Talmantie yhdistää Martinkyläntien ja Keravan puolella sijaitsevan Ratatien. Liikenne ohjautuu Talma Skihin pääosin Talmantien kautta. Talmantiellä on tasoristeys Kerava-Porvoo radan kanssa. Suunnittelualueelle kaavailtu radan alitus tulee korvaamaan tämän tasoristeyksen.

Nykytilanteessa Talmantien liikennemäärät ovat suunnittelualueen kohdalla noin 700 ajoneuvoa/vrk ja Martinkyläntiellä suunnittelualueen pohjoisosaa sivuavalla osuudella noin 3250 ajoneuvoa/vrk (Ramboll, 2017). Kyllästämöntien liittyy Keravantiehen (mt 148), joka yhdistää Lahdentien (mt 140) ja Lahden moottoritien (vt 4) Uuteen Porvoontiehen (mt 170) ja Porvoon moottoritiehen (vt 7).

Suunnittelualueen pohjoisosassa kulkee itä-länsisuuntaisesti Kerava-Porvoo rautatieyhteys, jota käyttävät nykyisin Kilpilahden öljynjalostamon ja alueen teollisuuden  säiliöjunakuljetukset. Radalla kuljetetaan yli kolmasosa Suomen vaarallisten aineiden kuljetuksista.

Eniten kuljetetaan palavia nesteitä ja nesteytettyjä kaasuja (Gaia Consulting Oy, 2010). Nykyään rataosuudella liikennöi noin 5 junaa vuorokaudessa. Osa  liikennöinnistä tapahtuu yöaikaan (VR-Track Oy, 2017). Sipoon kasvutavoitteiden mukaisesti Kerava-Nikkilä rataosuus on tavoitteena avata jälleen henkilöjunaliikenteen käyttöön siten, että Talman kasvu tukeutuu pidemmällä tähtäimellä pääosin Kerava-Porvoo-rataan.

Virkistys

Suunnittelualue on nykyisellään melko luonnontilaista metsää. Alueella on vanhoja tienpohjia ja polkuja, joita käytetään ulkoiluun ja virkistykseen, esimerkiksi koirien ulkoiluttamiseen. Lisäksi alueelle on keväällä 2017 rakennettu väliaikainen frisbeegolfrata, jota ylläpitää Talma Active park.

Lisätietoja:

Suvi Kaski
Kaavoituskoordinaattori
Kaavoitus, maankäytön suunnittelu
Sipoon kunta
suvi.kaski (at) sipoo.fi

Lue lisää Talman asemakaavasta Sipoon kunnan verkkosivuilta tästä linkistä.

UUTTA! Hankkeet kartalla -karttapalvelussa voit tarkastella Sipoon kunnan kaavoituksen, katu- ja puistorakentamisen sekä vesihuollon ajankohtaisia hankkeita. Tutustu hankkeisiin tästä linkistä.

Seuraa meitä Sipoo rakentaa ja kehittää -Facebookissa!

Nikkilän terminaali on valmistunut

Nikkilän terminaalin rakentaminen aloitettiin kesällä 2018 ja se otettiin käyttöön loppuvuodesta 2018. Viimeistelytyöt ja viherrakentaminen saatiin valmiiksi kesällä 2019. Nikkilän terminaalin kokonaisurakka on valmistunut heinäkuussa 2019.

Terminaali sijoittuu Kuntalan eteen Iso Kylätielle, Nikkiläntien ja Sipoon pääkirjaston väliselle osuudelle. Terminaalin rakentaminen on osa Iso Kylätien saneerausta, jonka ensimmäinen vaihe koskee väliä Nikkiläntie – Enter.

Tekninen valiokunta hyväksyi nähtävillä olleen Iso Kylätien saneerausta koskevan katusuunnitelman linja-autoterminaalin alueen osalta 3.4.2018.

 

Millainen terminaalista tuli?

Uuden terminaalin alueen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota erityisesti alueen viihtyisyyteen, valoisuuteen ja turvallisuuteen. Alueen turvallisuus on nostettu tärkeään rooliin, koska terminaaliin alueella kulkee paljon lapsia ja nuoria. Lisäksi pääkirjastossa käy runsaasti asiakkaita. Iso Kylätien yleisilme terminaalin alueella säilyy pitkälti entisellään. Vanhaa henkeä ja kulttuurisia kerrostumia kunnioitetaan esimerkiksi istutuksien ja puulajien valinnassa. Kuntalaiset saivat osallistua terminaalin ilmeen suunnitteluun äänestämällä puulajeista, pysäkkikatoksista, roskiksista ja katuvalaistuksesta.

Uusi terminaali on suurempi kokonaisuus, kuin vain uusi pysäkki. Katuterminaali muodostuu neljästä pysäkkilaiturista, korotetusta katuosuudesta ja keskikorokkeella varustetusta uudesta suojatiestä. Kadun molemmilla puolilla kulkee kevyen liikenteen väylä ja on lehtipuita nykyiseen tapaan. Odotusalueista tuli selkeästi eroteltuja ja pysäkkeihin suunniteltiin katokset. Linja-autopysäkeillä on myös selkeät tiedot bussilinjojen aikatauluista ja reittikartoista.

Uudistettu pääkirjasto avasi myös ovensa marraskuussa 2018. Kirjastoon on tullut monipuolisten kirjastopalveluiden lisäksi myös kunnan info ja kahvila, joiden palveluita voi käyttää vaikka bussia odottaessa.

Muutokset terminaalin sijainnissa

Terminaali palvelee matkustajia tällaisenaan noin 10 vuotta. Tämän jälkeen terminaali siirtyy muutaman vuoden päästä rakennettavalle Nikkilän rautatieasemalle, jonne syntyy uusi matkakeskus. Nyt rakennetusta terminaalista muodostuu silloin keskustan toinen keskeinen linja-autopysäkki.

Terminaali sijaitsee vanhaa linja-autoasemaa keskeisemmällä paikalla. Vanhan linja-autoaseman alueelle on kaavoitettu asuintaloja osana Nikkilän täydennysrakentamista. Matkahuollon palvelut siirtyivät Kauppakujalle eläintarvikeliike FastDogiin heinäkuun 2018  alusta alkaen. MH-asiamies palvelee nykyisin (syksy2019) osoitteessa Iso Kylätie 39. Vanhalla linja-autoasemalla toimiva kahvila Dösis tarjosi palveluitaan nykyisissä tiloissa vielä vuoden 2018 loppuun asti.

Nikkilän terminaali otettiin käyttöön marraskuussa 2018:

  • Nikkilän vanha linja-autoasema sulkeutuu elokuun lopussa 2019
  • Nikkilän terminaalin laiturit 1-5 ovat käytössä
  • HSL muuttaa reittejä 12.8.2019
  • Pornaistentielle on tulossa uusia bussipysäkkejä (infoa vielä myöhemmin)
  • Nikkilän kartanon alueelle rakennetaan uusi kääntöpaikka kesällä 2019

Muistathan tutustua tarkemmin uusiin reitteihin HSL:n Reittioppaan sivuilla tästä linkistä.

Iso Kylätien hopeapajujen poistaminen (29.7.2018)

Kuntalan pysäköintialueen ja Iso Kylätien väliset hopeapajut joudutaan poistamaan kadun perusparannuksen ja linja-autoterminaalin rakentamisen yhteydessä Nikkilässä. Keskeisin syy tähän on puiden huono kunto ja sen aiheuttama turvallisuusriski.

Puut ovat elinkaarensa päässä, ja ne ovat kärsineet muun muassa liikenteestä ja tiesuolauksesta. Hopeapajut olisi jouduttu poistamaan joka tapauksessa lähiaikoina rakennustyömaasta riippumatta. Nykyinen katu- ja pysäkkialue on myös liian kapea erityisesti koululaisten turvallisen kulkemisen näkökulmasta. Tästä syystä aluetta levennetään kadun peruskorjauksen ja linja-autopysäkin rakentamisen yhteydessä, jolloin puiden kohta jää tulevalle katualueelle.

Iso Kylätieltä poistetaan vain välttämättömät puut. Ylimääräisiä puunkaatoja ei saneerauksen yhteydessä tehdä, vaan kaikki puun poistot ovat pakon ja turvallisuusnäkökohtien sanelemia. Katurakentamisen asiantuntijat, joiden kanssa asiaa on käyty läpi, ovat todenneet, että hopeapajut eivät tulisi selviämään myöskään katuremontin vieressä.

Linja-autopysäkki- ja kadunsaneeraustyömaan tavoitteena on säilyttää Iso Kylätien maisema ja tunnelma sekä pyrkiä vahvistamaan Nikkilän ominaispiirteitä. Alueelle istutetaan saneerauksen yhteydessä uusia puita. Uudet puut tulevat saamaan parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet, ja puiden pitkä ikä pyritään varmistamaan muun muassa riittävillä kasvualustoilla. Kuntalaiset ovat saaneet osallistua katuterminaalin ilmeen suunnitteluun, ja äänestyksen perusteella terminaalin alueelle istutetaan punasaarnia.

Lisätietoja:

Heidi Saarenpää
Kuntatekniikan päällikkö
Sipoon kunta
heidi.saarenpaa (at) sipoo.fi

Anu Tuovinen
Projektisuunnittelija
Sipoon kunta
anu.tuovinen (at) sipoo.fi

Eva Lodenius
Liikennesuunnittelija
Sipoon kunta
eva.lodenius (at) sipoo.fi

UUTTA! Hankkeet kartalla -karttapalvelussa voit tarkastella Sipoon kunnan kaavoituksen, katu- ja puistorakentamisen sekä vesihuollon ajankohtaisia hankkeita. Tutustu hankkeisiin tästä linkistä.

Seuraa meitä Sipoo rakentaa ja kehittää -Facebookissa!

Söderkullan urheilupuiston ja urheilukentän uudistaminen

Urheilukentän uudistaminen on osa Miilin alueen rakentamisen kokonaisuutta. Rakentamisen kautta sipoolaisille tarjotaan parempia mahdollisuuksia oppia ja harrastaa sekä turvataan toimivat palvelut tulevaisuudessa. Kesällä 2018 alkanut urheilukentän uudistaminen eteni hienosti aikataulussa ja urheilukenttä valmistui alkukeväästä 2019.

Rakennustyöt ovat rajoittaneet ulkoilualueiden käyttöä Miilin alueella jonkun verran, mutta kokonaisuuden valmistuttua urheilukenttä, koulun piha-alueet, viereiset ulkoilureitit ja frisbeegolf-rata tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet liikuntaan ja ulkoiluun.

Katso tästä linkistä uusi video Söderkullan urheilukentän ympäristöstä! Videon on kuvannut Jouko Antere.

Nykyinen urheilukenttä uudistuu jalkapallo edellä

Urheilukentän uudistamisessa lämmitettävän jalkapallokentän lämmitysputkisto uusitaan, ja kentän tekonurmi vaihdetaan uuteen. Suosittu kenttä jää muuten paikoilleen palvelemaan monipuolisesti pallo- ja muita kenttälajeja. Jalkapallokentän ulkopuoliset alueet kokevat muodonmuutoksen, sillä kentän ympärillä oleva juoksurata poistuu. Kestopäällystetty ratakierros korvautuu kenttäaluetta kiertävällä kivituhkapintaisella valaistulla maastopolulla. Uuden maastopolun varteen on suunniteltu kuntoilu- ja tasapainotelineitä. Kestopäällystetty juoksusuora sijoittuu jatkossa kentän eteläpuolelle, ja pituushyppy- ja korkeushyppypaikat siirtyvät kentän lounaiskulmaan. Heittorinki tulee sijoittumaan myöhemmässä vaiheessa laajennettavalle hiekkakentälle.

Kentän ja huoltorakennuksen väliseen rinteeseen rakennetaan katsomoportaat. Istumapaikkoja sijoitetaan myös valaisintolppien ympärille sekä uusittavalle sisääntuloaukiolle. Kentän valot muutetaan energiatehokkaammiksi led-valoiksi ja valaistuksen ohjausta modernisoidaan. Lisäksi urheilukentän huolto helpottuu, kun kentälle rakennetaan uusi huoltotie. Huoltotie kulkee kentän luoteispuolella Mäntymäentieltä. Uusi huoltoreitti lisää huomattavasti koulualueen turvallisuutta, kun työkoneet eivät jatkossa aja koulun läheisyydessä.

Kentän uudistustöissä suunnittelua on johtanut arkkirehtiyhteenliittymä AFKS, ja suunnitteluun on osallistunut useita henkilöitä. Urheilukentän uudistamisessa on ollut isossa roolissa maisema-arkkitehti Soile Heikkinen (Virearc/AFKS) ja urheilualueiden suunnittelun ammattilainen projektipäällikkö Kalle Linkola (FCG). Kentän uudistustöistä vastaa urakoitsija Jäämestari Oy, ja urakka valmistuu vuoden 2018 lopulla. Kentän uudistamisurakan kustannus on noin 1,1 miljoonaa euroa.

Lue lisää uudistuksen taustoista vapaa-ajanjaoston ja kunnanhallituksen pöytäkirjoista:
Vapaa-ajanjaosto, pöytäkirja 30.01.2018 pykälä 6
Kunnanhallitus, pöytäkirja 08.05.2018 pykälä 122

Liikuntapaikkojen muutostöitä on tiedossa seuraavina vuosina urheilukentän uudistamisen jälkeenkin. Vuonna 2019 käynnistyy urheilukentän huoltorakennuksen laajennus sekä viereisen hiekkakentän uudistaminen. Lisäksi uudistetun urheilukentän sisääntuloaukio kuntoilutelineineen viimeistellään vuonna 2020 Söderkullan urheilupuiston ja Sipoonlahden koulun rakennusurakoiden yhteydessä. Vuonna 2020 Miilin alueella valmistuvat Sipoonlahden koulun muutostyöt ja koulun ympäristö sekä Söderkullan urheilupuisto kokonaisuudessaan.

Skeittaamiseen parempia olosuhteita tiedossa

Urheilukentän uudistamisen valmistuttua skeitti- ja scoottiharrastaminen jatkuu kentän itäpäädyssä. Olemassa olevat telineet uusittuine vaneripintoineen palvelevat siellä käyttäjiä vielä syksyyn 2020 asti, jolloin Sipoonlahden koulun piha-alue ja Janne Saarion suunnittelevat betonirakenteiset skeittielementit valmistuvat laajentuvaan Söderkullan urheilupuistoon.

Luonnos Söderkullan urheilukentästä

Sipoonlahden koulun muutokset ja urheilukentän rakentaminen

Lisätietoja:

Piritta Forsell
Liikuntapalvelupäällikkö
Sipoon kunta
piritta.forsell (at) sipoo.fi

Linnea Mauno
Projektisuunnittelija
Sipoon kunta
linnea.mauno (at) sipoo.fi

UUTTA! Hankkeet kartalla -karttapalvelussa voit tarkastella Sipoon kunnan kaavoituksen, katu- ja puistorakentamisen sekä vesihuollon ajankohtaisia hankkeita. Tutustu hankkeisiin tästä linkistä.

Seuraa meitä Sipoo rakentaa ja kehittää -Facebookissa!